Sataman historia
Kaskisten kaupunki perustettiin vuonna 1785, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti kaupungin privilegiokirjan. Meriliikenne alkoi 1770-luvulla, jolloin rakennettiin pieni pakkahuone, tullihuone ja laituri nykyisen Sisäsataman paikalle. Myöhemmin kauppiaat rakensivat omia laitureita ja myös kaupunki rakensi ns. Tullilaiturin, torin alapuolelle, jossa on nykyään vierasvenesatama. Vasta 1875 merenkulku ja satamatoiminta vilkastuivat. Kaskisten hyvä satama, johon johtaa syvä ja suojattu väylä, oli tunnettu jo keskiajalla.
Rautatie tuli Kaskisiin vuonna 1912 ja juuri valmistuneeseen Sisäsataman laituriin vedettiin raide. Samaan aikaan otettiin käyttöön Paalulaituri, joka sijaitsi nykyisen ns. Kemikaalilaiturin paikalla, lautatarhojen alueella. Vuonna 1955 aloitettiin nykyisen Syväsataman rakentaminen. Nykyään Syväsatama on laajentunut 800 metriin ja 8 laituripaikkaan.
Merkittäviä asioita sataman kehittymisen kannalta olivat alueen puunjalostuksen alkaminen 1800-luvulla ja erityisesti Metsä-Botnian tehtaan rakentaminen Kaskisiin vuonna 1977. Lisäpotkua sataman kehittymiseen antoi Finnforestin suomen sahojen laivausten keskittäminen Kaskisiin 1990-luvulla ja M-Realin tehdasinvestointi 2000-luvulla.
Aluksi tärkeimpiä vientitavaroita olivat terva, piki, sahattu ja veistetty puutavara ja maataloustuotteet. Suola oli tärkeä tuontitavara. Nykyään päävientiartikkelit ovat sahatavara, sellu ja termomekaaninen hierre. Lisäksi laivataan jonkin verran kemikaaleja, rehua sekä puu- ja turvepellettejä.
Vuodesta 1934 Kaskisten satama oli tärkeä talvisatama Pohjois-Suomen selluteollisuudelle. Tätä kesti aina vuoteen 1974, jolloin Suomen uusitut jäänmurtajat alkoivat pitää auki reittejä myös pohjoisiin satamiin.
Merenkulun alkuvaiheessa laivojen lastauksen ja purkauksen eli ahtauksen, suoritti aluksen miehistö. 1900-luvun alkupuolella laivojen ahtauksesta alkoi huolehtia erityinen ammattiryhmä, ahtaajat. Aluksi lastin käsittely tapahtui kokonaan käsin. Höyryalusten yleistyessä 1870-luvulla, käyttöön tulivat ensimmäiset vinssit.
Vasta lähes 100 vuotta myöhemmin tulivat käyttöön ensimmäiset maalle sijoitetut nostolaitteet, jolloin myös muu maapuolen lastinkäsittelykalusto oli kehittynyt lähelle nykyistä tasoaan. Kaskisissa satamatyöntekijät olivat aina olleet tilapäisissä työsuhteissa. Vuonna 1983 Kaskö Stevedoring vakinaisti koneenkuljettajat ja vuonna 2001 muut ahtaajat. Ennen toista maailmansotaa satamassa saattoi kiirellisimpänä aikana työskennellä jopa 200 työntekijää. Nykyään liikennemäärä on noin viisitoistakertainen ja satamassa työskentelee säännöllisesti 50 – 60 työntekijää.
Ab Kaskö Stevedoring Ltd / Oy Silva Shipping Ab
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen puutavaran vienti kasvoi ja puutavarakauppiaat perustivat ahtausyrityksen Kaskisiin. Ab Kaskö Stevedoring Ltd merkittiin kaupparekisteriin 1.6.1920. Ahtaus oli tuohon aikaan kannattavaa toimintaa, eikä vaatinut suuria investointeja ja satamaliikenne kasvoi koko ajan. Jo varhaisessa vaiheessa yhtiöstä tuli työnantajaliiton, The Federation of Finnish Stevedores, jäsen. Kaskö Stevedoring hallitsi ahtaustoimintaa yksin, kunnes vuonna 1939 se sai kilpailijan, Oy Old Stevedoring Ltd:n. Vuonna 1949 puutavaran vientiyhtiö Oy Kaskö Wood osti pääsosan yhtiön osakkeista. Tämän jälkeen toiminta keskittyi yhtiöön omiin laivauksiin. Metsä-Botnia osti enemmistön Kaskö Woodista vuonna 1983. Tässä yhteydessä Kaskö Stevedoring aloitti apuyhtiön asemasta taas itsenäisenä toimijana. Samaan aikaan yhtiö osti kilpailijansa koneet ja kaluston, muutti toimistonsa Syväsatamaan ja toimi jälleen ainoana ahtausyhtiönä Kaskisissa.. Vuonna 1997 Aktiebolaget Kaskö Stevedoring Limited lopetti laivanselvitystä harjoittavat tytäryhtiönsä fuusioimalla ne itseensä. Samassa yhteydessä nimi muutettiin Oy Silva Shipping Ab:ksi. Silva nimi on lainattu paikallisesta nimistöstä ja se kuvaa merkityksellään (= metsä) yhtiön ja sataman keskittymistä metsäteollisuustuotteiden laivauksiin.